Talliesittely 4: Kuninkaalliset tallit

Den Haagin kuninkalliset tallit eivät ole vapaasti vierailtavissa. Eivätkä edes vuosittain. Olinkin iloinen kun vahingossa törmäsin linkkiin ja lipunmyyntiin. Tänä vuonna myytiin lippuja sekä Noordeinden palatsiin (kuninkaallisten työpalatsi) että talleille. Palatsiliput olivat hyvin nopeasti loppuunmyyty, tallille mahtui hieman pitempään. Yhteensä lippuja myytiin n 20.000 kpl, ymmärtääkseni suurinpiirtein 50/50 jaolla.

Tallinnurkalla jonotetaan

Tallien pääsisäänkäynti. Tästä lähtevät valjakot edustamaan.

Sinne siis, sateisena keskiviikkona. Alle mahtui hieman  rattiraivoakin kun taistelin paikasta parkkihalliin. Jonotus oli yksisuuntaisen kadun vasemmassa laidassa, sisäänajo oikealla. Ja juuri kun olin vuorossa ja hallista tuli auto ulos, joku rouva pikkuautoineen kiilasi ajokaistalta eteen. Käämit paloi, sinkosin autosta ja myönnän, taisin huitaista ko ajopeliä. Rouva säikähti & suutahti ja väitti, että on varattu paikka. Mene ja tiedä - laskuri meni taas nollaan. Luojan kiitos olin laskenut aikataulun väljäksi ja ehdin kuin ehdinkin - paikan vihdoin vapauduttua - ajoissa paikalle. Lippu kun oli kellonajallinen, 14:45. Satoikin vielä, mikä osin haittaa kuvanlaatua.

Kuninkaallinen talliosasta on nykyisin vastuussa kaikista kuljetustehtävistä, mukaanlukien autot ja lentokoneet. Niinpä osa tallirakennuksista onkin autotalleina ja heti sisääntullessa seisoi bensapumppu valjastukatoksen alla. Pihalle oli laitettu esille myös heppakuorkki ja bussi. Tallikompleksi on valmistunut 1881.

Kuninkallisten rekisterinumerot ovat AA-

Taustalla talli (käytännössä etummaisena maneesirakennus),
keskellä pihaa hevosten juottokaukalo (jonka keskellä valonheitin).
Harmi pimeää keliä.

Ensin reitti siis kulki maneesin läpi. Sen rakentamisessa inspiraationa toimi Wienin Espanjalainen Ratsastuskoulu. vastaavia halleja on kolme muutakin Hollannissa, mutta tämä on ainoa jossa toimi jo alkuaikoina lämmitys. Siksi seiniin on porattu reikiä, elementit ovat lautojen takana.

Sitten pääsi jo näkemään tallinkäytävää ja valjashuoneita. Hienoimmat juhlavaljaat ovat toisessa tilassa, jota voi kurkkia, siinä missä maneesiakin lähemmin, Google street viewstä.

Osoite: Hogewal, Den Haag. Kuva googlesta.

Friisikäytävä

Avoimena ollut talliosio oli valjakkohevostalli. Valjakkohevosia on kahta laatua, friisejä sekä mustia, valkosukkaisia puoliverisisiä. Niillä sitten ajellaan eri tilaisuuksissa pari- neli- tai kuutosvaljakkona, joko kuskinpukilta ohjaten tai välillä postilion, eli ratsain.

Karsinoiden takaseinät oli kaakeloitu ja keskellä oli koriste ja kiinnitysrengas.

Kärryhevosia käytetään lähes viikoittain erilaisiin seremonioihin ja noin muuten niillä treenataan usein, joten valjakon bongaus Haagin keskustassa on hyvin mahdollista. Kuskit ovat tietenkin erinomaisen kokeneita ja kuulemma "uusi, nuori hevonen tuupataan nelivaljakossa takariviin ja menoksi". Nopeasti ne tottuvat kaupungin hulinaan, eikä ole tilaa pullikoida

Puoliveripuolta.

.

Tärkein / suurin esiintyminen on syyskuun kolmas tiistai, Prinsjesdag (pikku prinssien päivä), joka on Hollannin parlamentin avauspäivä. Ko päivänä kuningas ajetaan palatsiltaan kultaisissa vaunuissa parlamenttiin (tweede kamer), missä hän pitää valtaistuinpuheen (troonrede) ja linjaa tulevan vuoden tavoitteita. Allaolevassa videossa näkyy, että paraatissa kulkee huomattava määrä hevosia, voi olla yli satakin.

Kyseinen paraati kulkee siis "vain" kilometrin matkan parlamenttitalolle ja puheen jälkeen takaisin. Talleilla asuu kuitenkin vain kolmisenkymmentä hevosta, vaunuhevosten lisäksi tallinkäytävällinen ratsuja (ko käytävä ei ollut auki vierailun aikana). Niinpä paraatiin kutsutaan kaikenlaisia reservejä mukaan, ja tallilla millä hevoseni asustaa onkin yksi näistä, iso ruunikko Marlando ja omistajansa ratsastavat vuosittain mukana paraatissa.

Hevosilla oli tietenkin nimikyltit karsinoissaan. Erikoisuus oli, että siellätäällä karsinoiden päällä oli erillisiä kylttejä. Niissä lukivat kuskien nimet.

Tukkafriisi Pyke. Kaverin näkee "pikkuikkunasta", eli ei kovin avoin karsina.

Kuskinnimikyltti, pahoittelen kuvan laatua.

Työntekijöillä on tallilla siniset puolipitkät työtakit.

Työntekijä kertoi, että hevoset pääsevät aamuisin joko kävelykoneeseen tai kentälle karsinoiden siivouksen ajaksi. Tarhoja ei ole. Kenttä ja kävelykone ovat tallien takana, sinne ei ollut pääsyä. Googlen satelliittikuvasta ne näkyvät hyvin, näemmä kenttiä on kaksi. Harmi, että reitti oli niin rajattu, vasta jälkikäteen tuli mieleen, etten nähnyt sen koommin rehuja kuin lantalakaan.

Kuninkaallinen jalkojenviilennysletku

Parin tallinkäytävän jälkeen olikin jo vuorossa vaunuhalli. Kultaiset vaunut, joita yleensä käytetään Prinsjedagina, ovat juuri restauroitavana (mikä kestää n 4-5 vuotta!), nyt käytössä ovat lasiset vaunut vuodelta 1821. Vaunuissa ei sinänsä ole kauheasti ikkunoita, mutta maalaukset on lasitettu, siitä nimi. Kaikkeen ajelutouhuun liitty valtavasti protokollia, mm että jos kuningas matkustaa kultaisilla / lasisilla vaunuilla, niiden eteen tulee valjastaa 8 hevosta. Prinsjesdagina vuorotellaan friisejä ja puoliverisiä (ylläolevalla videolla on friisivuosi, aika 6:40 > ).

Lasiset vaunut

Ihan viimeisenä pihalla seisoksi vielä yksi elävä hevonen, Toby, ratsupuolelta. Ratsastajaltaan sitten kyselin olennaisia, kuten pääsevätkö hevoset laitumelle. Eivät kuulemma.

Ja sitten tulikin päivän kruunannut tieto (sanavalinta tietoinen). Nimittäin setä kertoili enemmänkin hevosista: "Onhan niillä kevyempiä ja kiiresempiä aikoja, välillä melkein lomaa".
Minä: "Jaa, Prinsjesdagin valmistautuminen lienee sitä kiireistä aikaa?"
Setä: "Juu, no ei niinkään, talvi se on hevosille raskainta kun niillä metsästetään ja niitä pitää siihen valmistella, kohottaa kuntoa jne."
Minä: "Metsästellään, kuka, mitä?"
Setä: "Linnan väki, ja välillä jotain pitempiä ratsasturetkiä".

Linnan väki??? Eli hovi? Hännystelijät ja sukulaiset? Ilmeisesti ei kuningas itse kuitenkaan.

Ihan oikeasti, naiivina, luulin, ettei tällaista enää esiintyisi. Että veronmaksajien (minunkin!) rahoilla ylläpidetään ratsuhevosia hovin huviksi. Kärryt, seremoniat ja paraatit ymmärrän, ja ilahtuuhan niistä taviskansalainenkin. (Jätetään nyt koko monarkian järkevyys tämän ulkopuolelle). Mutta että edelleen "linnan väki" hurvittelee jossain paremman väen metsästyspippaloissa, laukkailee metsien läpi ja ojien yli. Luulin todellakin moisten tapojen jääneen aiemmille vuosisadoille.

Ps. Metsästys ei toki enää ole ketunmetsästystä, vaan seurataan koirien kanssa hajujälkeä. Googlesta kuvia, hollaninkielinen hakusana slipjacht.

Ps 2. Vuonna 2020 tein metsästyksestä juttusarjan, ks tag metsästys