Ruokaan
olen muutaman kerran viitannut, mutta siitähän riittää ihan omaan juttusarjaan
asti. Osin innoituksena tälle oli Helsingin Sanomien kolumni, joka vahvistaa
sen, minkä jo tiesin – Suomessa on kaupoissa laajempi valikoima kuin esim
täällä Hollannissa. Siksipä matkustankin muutaman kerran vuodessa rajan taa
Saksaan ostamaan tuotteita, mitä täältä ei saa. Päiväyksistä riippuen sitten
ladotaan muutaman kuukauden (näkkileipä, tee, kahvi), parin kuukauden (juusto)
tai vajaan kuukauden (jugurtti) varastot. Ja joulusuklaat!
Aloitetaan
ruokasarja leivällä. Miksi ostan näkkileipää Saksasta? Siksi, että Hollannista
ei sellaista asiallisessa muodossa saa. Ja miksen osta pehmeää, tuoretta
leipää? No, koska se on vielä heikommassa jamassa kuin näkkäri.
Siivuleivät rivissä. Bakkersambacht = leipurinkäsityö. Jep jep. |
Tottakai
ymmärrän, että täältä ei ruisleipää saa. Mutta ei myöskään rapeakuorista
hiivaleipää tai asiallista patonkia. Pääosa Hollannin leivästä on muoviin
pakattua ja valmiiksi siivutettua. Sitä voi säilyttää viikon-pari ja se maistuu
korkeintaan hieman pölyisemmältä. Siinä on useimmiten yli kymmenen ainesosaa ja
vaikka pääosa jotenkuten liittyy leipään (esim vehnän gluteeni (eikö jauhoissa ollut tarpeeksi?) tai hirssi), niin lähes jokaisessa leivässä on myös sokeria (tai dekstroosia) ja jonkinlaista öljyä (palmu-, rypsi-). Ja mitä aromi tekee leivässä? Entä lupiini? Oma näkemykseni on – ja
Suomessa tämä luojan kiitos pitkälti toteutuu – että ainesosia saisi olla noin
4: jauho, vesi, suola ja hiiva. Ja toki moniviljaleivissä hieman enemmän. Ja
ruisleivissä taikinajuuri.
"Tummaa" leipää, 16 ainesosaa, sokeri, öljy ja lupiini mm. |
Moniviljaleipä, "viljoina" mm lupiini, pellava, maissi ja kurpitsansiemen (ja toki oikeitakin). |
Vähähiilarinen vetää pohjat: 24 ainesosaa |
Niinpä luen
Hollannissa etikettejä tarkkaan ja raakkaan kaikki 10-20-ainesosaiset armotta
pois, Yleensä halpisleivät ovat parhaita, pääsee 5-7 ainesosalla.
Hollantilaiset heittävät pääosan leivästään pakkaseen ja ottavat sitten siivuja
tarpeen mukana esille. Tämän tavan olen toki omaksunut itsekin, siivutettu
leipä on helppo sulattaa siivu-pari kerrallaan ja voi ostaa kerralla isomman
pakkauksen. Käytän pehmeätä leipää vain eväsleipiin, näkkäri kun ei juuston
& margariinin kanssa puolta päivää toimi.
Halpis graham, tässäkin toki öljyä ja mallasta |
Halpis vaalea leipä. Jauho vesi suola hiiva - ja öljy. |
Nämä
pehmeät leivät ovat sitten noin muuten pelkkää ilmaa. Jos sen päälle istuu se
litistyy täysin – tosin se myös pomppaa ylös & ennalleen tosta vaan. Tiejyränkestäviä.
Osa leivästä myydään "tuoreina" kaupoissa joissa on paistopiste. Näihin leipä-aihiot tuodaan pakastettuina ja esipaistettuina ja ne vain viimeistellään kaupassa. Niinpä "tuore" leipä voi olla viikkojen ikäistä. (Totuuden nimessä sama pätenee Suomen paistopisteisiin). Paistetut limput sitten viipaloidaan viipalointikoneessa. Viipaloimatonta leipää saa, jos erikseen pyytää, Hyllyssä sitä ei ole koskaan.
Osa leivästä myydään "tuoreina" kaupoissa joissa on paistopiste. Näihin leipä-aihiot tuodaan pakastettuina ja esipaistettuina ja ne vain viimeistellään kaupassa. Niinpä "tuore" leipä voi olla viikkojen ikäistä. (Totuuden nimessä sama pätenee Suomen paistopisteisiin). Paistetut limput sitten viipaloidaan viipalointikoneessa. Viipaloimatonta leipää saa, jos erikseen pyytää, Hyllyssä sitä ei ole koskaan.
Viipaloimattomia tiskin takana |
Yksi inhoimmista lisäaineista on jauhonparanne, E920. Sitä uutetaan hanhensulista – mutta myös ihmishiuksista.
Kyseessä on aminohappojohdanne, jonka teollinen valmistus sulista / hiuksista
on halvempaa kuin synteettisesti. Se lisää jauhon leipoutuvuutta teollisessa
tuotannossa – ja muuttaa leivän purukumimaiseksi, jos sitä alkaa tosissaan maistella. Onneksi sitä näkyy nykyisin vähemmän - ehkä aiheeseen liityneen tv-ohjelman ja kohun myötä.
Lopuksi Tekniikan Maailman kestotesti
Ostin leivän nimeltä Hieno täysjyväleipä (hieno viitannee hienoon jauhantaan).
Täysjyväleiväksi aikas... ilmavaa. |
Ainekset: Täysjyväjauho (mikä vilja??), vesi, hiiva, vehnägluteeni, dekstroosi (=sokeria) emulgointiaine, sokeri (paahdettu), mallasjauho, härkäpapujauho, suola. |
Testi alkaa - pinotaan leivän päälle pari heppakirjaa.
Aika littanaksi meni |
OK, ehkä 10% kapeni |
Lerppuleipä |
Suomessa joku Fazun/Vaasan vehnäpaahtis laskettaneen höttöleipiin. Silti olen melko varma, että molemmilla on - paitsi siistimpi ainesosaluettelo - myös kohtuulliset mahikset läpäistä grillipihtitesti hyvin arvosanoin. Kokeilkaapa?
Tämän
luettuasi, ei liene ihme, että suhtaudun hyvin varauksella Hollannin
leiväntuotantoon.
Ps. Tuli
niin paljon tekstiä, että palaan näkkileipään seuraavassa jaksossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti